Omaisuuden ositus avioeron johdosta

Kun avioeroa koskeva asia on tullut käräjäoikeudessa vireille, voivat puolisot vaatia omaisuutensa jakamista eli ns. ositusta. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijaan toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden ns. erottelu. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa tai erottelussa.

Ositussopimus

Ositussopimus tulisi käytännön syistä aina laatia, vaikka puolisoilla ei juuri olisikaan omaisuutta. Toisaalta ositus tulisi pyrkiä toimittamaan mahdollisimman pian avioeron vireilletulon jälkeen, jotta vältyttäisiin ajan kulumisen mukanaan tuomilta turhilta ongelmilta. Osituksen aluksi selvitetään, mitä omaisuutta puolisot omistavat ja onko puolisoilla sellaista omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta. Tätä varten puolisoiden omaisuudesta, omaisuuden arvosta ja omistussuhteista tulee hankkia tarvittava selvitys. Vastaava selvitys tulee hankkia puolisoiden veloista ja muista vastuista.

Osituksessa tarvittavat asiakirjat ja selvitykset

Tavanomaisia asiakirjoja ja selvityksiä, joita osituksessa usein tarvitaan varojen ja vastuiden yksilöimiseksi ovat mm.

  • päätös avioeron harkinta-ajan alkamisesta
  • avioehtosopimus
  • lainhuuto- ja rasitustodistukset kiinteistöistä
  • osakekirjat ja isännöitsijäntodistukset asunto-osakkeista
  • selvitykset pankkitalletuksista
  • selvitykset pörssiosakkeista ja jäsenosuuksista
  • selvitykset veloista, takauksista ja panttauksista pankista tai velkojilta
  • selvitys osakkuuksista kuolinpesiin (perukirja, testamentti)
  • selvitykset kulkuneuvoista, peräkärryistä yms.
  • arviolausunnot kiinteistöistä, asunnoista jne.

Osituslaskelma

Hankitun selvityksen perusteella voidaan laatia osituslaskelma, jossa selvitetään kummankin puolison netto-omaisuuden (varat – velat) arvo ja lasketaan ne yhteen. Jakamalla puolisoiden koko netto-omaisuuden arvo puoliksi saadaan selville puolisoille jaon lopputuloksena tulevan omaisuuden arvo. Tämän laskennallisen vaiheen jälkeen jaettava omaisuus jaetaan tosiasiallisesti puolisoiden kesken. Enemmän omistava puoliso on velvollinen suorittamaan ns. tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle siten, että jaon lopputuloksena kumpikin puolisoista saa arvomääräisesti yhtä paljon omaisuutta. Tasinkoa luovuttava puoliso voi lähtökohtaisesti päättää, mitä omaisuutta hän antaa vähemmän omistavalle puolisolle tai maksaako hän tasingon rahana.

Vaimon omaisuus 20 000 € / Vaimon velat 10 000 € = Netto-säästö 10 000 €
Miehen omaisuus 40 000 € / Miehen velat 20 000 € = Netto-säästö 20 000 €

Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt yhteensä 30 000 € josta kummankin puolison tulisi saada puolet (ns. avio-osat) 15 000 €

Enemmän omistava mies suorittaa vaimolle tasinkoa (20 000-15 000) 5 000 €, jolloin kumpikin puolisoista saa lopulta yhtä paljon omaisuutta eli 15 000 €.

Puolisot voivat sopia omaisuutensa jakamisesta myös laista poikkeavalla tavalla. Myöskään osituslaskelman tekeminen ei ole pakollista. Yksinkertaisissa ja riidattomissa tapauksissa puolisot usein jakavatkin omaisuutensa ja velkansa ositussopimuksella varsinaista osituslaskelmaa tekemättä. Osituslaskelman avulla puolisot voivat kuitenkin arvioida tarkemmin osituksen lopputuloksen kohtuullisuutta kokonaisuutena, mistä syystä jonkinlainen osituslaskelma olisi syytä useimmissa tapauksissa laatia.

Mikäli puolisoilla on pankkivelkaa tai muita vastuita, on puolisoiden syytä tiedustella ennen ositussopimuksen allekirjoittamista velkojan mielipidettä aiotun jaon johdosta, koska jaon toteuttaminen edellyttää usein luottojen ja vakuuksien uudelleen järjestelyä. Tällainen tilanne syntyy usein käytännössä, kun toinen puolisoista lunastaa uudella pankkilainalla omaan osuuteensa puolisoiden yhteisen kodin.

Pesänjakaja

Mikäli puolisot eivät pääse sovintoon omaisuutensa jakamisesta, voi kumpi tahansa puolisoista hakea tuomioistuimelta ns. pesänjakajaa toimittamaan jaon loppuun. Usein pesänjakaja haetaan jo avioerohakemuksen yhteydessä, mikäli puolisoiden riitaisuuksien johdosta on todennäköistä, että omaisuutta ei saada jaettua sovussa. Pesänjakajan palkkio suoritetaan lähtökohtaisesti jaettavasta omaisuudesta, elleivät puolisot muuta sovi. Osituksesta tulee laatia asiakirja, jonka kummatkin puolisot todistajineen tai pesänjakaja allekirjoittaa. Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole enää avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, elleivät puolisot esimerkiksi lopullisen avioeron raukeamisen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrää.

Omaisuuden kirjaaminen

Osituksen yhteydessä tulee vielä huolehtia omaisuuden kirjaamisesta eri rekistereihin. Kiinteistöjen osalta tulee hakea esimerkiksi lainhuutoa. Asunto-osakkeen osakekirjaan tulee vastaavasti tehdä tarvittavat siirtomerkinnät ja ilmoittaa taloyhtiön isännöitsijälle osakkeen siirtymisestä. Myös veroilmoitukseen tulee ilmoittaa omaisuuden muutoksista osituksen johdosta.

Asiakirjamalli

Katso ositukseen liittyviä asiakirjamalleja.