Pesän osakkaiden selvittäminen
Perunkirjoitus aloitetaan käytännössä tilaamalla tarvittavat sukuselvitykset ja virkatodistukset asianosaisten selvittämiseksi, koska sukuselvityksen tilaaminen vie usein perunkirjoituksesta pisimmän ajan. Selvitystyö voidaan aloittaa tilaamalla puhelimitse tai kirjallisesti sukuselvitys vainajan viimeisen kotipaikan seurakunnasta tai kirkkoon kuulumattomien osalta maistraatista.
Elossa olevista kuolinpesän osakkaista voidaan maistraatista pyytää ote väestötietojärjestelmästä, jolloin otteesta ilmenevät samalla voimassa olevat osoitetiedot. Kuolinpesän osakkaista saa myös vastaavan virkatodistuksen osakkaan nykyisestä seurakunnasta ilman osoitetietoa.
Vainajan osalta tulee hankkia sukuselvitys kaikista niistä seurakunnista, joissa hän on ollut kirjoilla täytettyään 15 vuotta aina kuolinseurakuntaan asti. Mahdollisesta puolisosta tai aiemmista puolisoista tulee pyytää selvitys avioliiton ajalta. Myös kaikista kuolleista perillisistä tulee olla vastaava selvitys. Mikäli vainaja on lapseton ja naimaton, tulee puolestaan hankkia vainajan ohella aukottomat sukuselvitykset hänen vanhemmistaan ja mahdollisista kuolleista sisaruksista lakimääräisten perillisten selvittämiseksi. Siltä osin kuin selvityksen kohde on ollut jossain elämänsä vaiheessa kirjoilla väestörekisterissä, tulee selvitys hankkia asianomaiselta maistraatilta.
Mikäli perittävä on asunut usealla paikkakunnalla, on syytä harkita sukuselvityksen teettämistä perunkirjan laatijalla. Myös maistraatit avustavat uutena palvelumuotona toimeksiannon nojalla sukuselvityksen keräämisessä. Usein on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että yksi taho huolehtii tarvittavien asiakirjojen hankinnasta.
Pesän varojen ja velkojen selvittäminen
Seuraava kirjallinen selvitys tulee hankkia vainajan ja hänen puolisonsa mahdollisista varoista ja vastuista:
- pankkitalletuksista kuolinpäivälle päivätyt saldotodistukset, joista ilmenevät kertyneet korot
- selvitys mahdollisista luotoista, panttauksista, takauksista, velkajärjestelystä, yrityssaneerauksesta yms. vastuista
- selvitys pörssiosakkeista, arvo-osuuksista, obligaatioista, osakkeista, jäsen osuuksista jne.
- asunto-osakkeen osakekirja, kauppakirja ja isännöitsijäntodistus
- kiinteistön lainhuutotodistus, kauppakirja, rasitustodistus
- testamentti
- avioehtosopimus
- lahjakirjat
- perukirjat liitteineen ja ositus- ja perinnönjakosopimukset aiemmin kuolleesta puolisosta
- selvitys osakkuuksista kuolinpesissä
- auton ja muidenkin kulkuneuvojen rekisteriotteet
- kuolemantapauksen perusteella maksettavista vakuutuskorvauksista ym. avustuksista
- pankin laatima luettelo tallelokeron sisällöstä
- käteisvarojen määrästä
- kiinteistöverolippu
- selvitys viimeksi toimitetusta verotuksesta
- selvitys jälkiverosta tai veronpalautuksesta
- tiliotteet pankkitileistä kuolinhetkestä eteenpäin
- mahdollinen muu asiaan vaikuttava selvitys.
Edellä mainitut selvitykset eivät ole välttämättömiä kaikilta osin, mutta helpottavat perukirjan laatimista. Sovi perukirjan laatijan kanssa, kuka hankkii tarvittavan selvityksen ja miltä osin.
Kuolintapaukseen liittyvät laskut sekä kulut
Kerää edelleen tositteet kaikista sellaisista kuolemaan ja hautaukseen liittyvistä maksuista, jotka on maksettu vasta kuolinpäivän jälkeen. Tyypillisiä ja verotuksessa vähennyskelpoisia laskuja ja kuluja ovat esimerkiksi:
- kuolinilmoitukset lehdissä
- hautaustoimiston lasku
- hoito-, sairaala- ja sairaankuljetuslaskut
- pitopalvelulaskut
- seurakunnan ns. hautauslasku
- hautakivilasku
- lasku hautakiven kunnostuksesta ja kaiverruksesta
- sähkö-, puhelin- ym. laskut arvioituna kuolinpäivään
- varaus osakkuuden vahvistamista varten
- perunkirjoituspalkkio.
Mikäli laskun määrä ei ole tiedossa, voidaan perukirjaan ilmoittaa kulua koskeva varaus (esimerkiksi varaus hautakiveä varten 1000€).
